24.3.10

Puutarhalta, Päivää!


Villa Mokka on myös Puutarha!
Ei ihminen elä pelkästä langasta, ja niinpä hyvän ystäväni Kaisun innoittamana päätin viimein tänä vuonna kokeilla erilaisten siementen esikasvatusta. Luetteloita selatessa helmikuun ikitalvessa karkasi sitten ns. lapasesta. Pikkupusseja rantautui pieni paperikassillinen. Ja tietenkin ne tarvitsivat multaa ja minikasvihuoneita ja tilaa ikkunalla ja...
Taaimmaisena eniten kevään valosta riehaantuneet hyasinttipavut.


Tässä persiljaa, takana timjamia. Mutkallinen kasvutapa johtuu ruukkujen kääntelystä. Arvelen että vahvistuvat sillätapaa nuo taimet. Voihan olla että väsyvät liikaa. Oi voi.
Aamulla ensimmäiseksi riennän tohkeissani tarkastamaan mitä kylvöille kuuluu. Nämä olivat ne varhaisemmat lajit, siirrän taimet pääsiäisen jälkeen vähän isompiin ruukkuihin ja näihin pikkuastioihin tehdään uudet kylvöt niistä, joita ei niin kauaa tarvitse kasvatella.
Ehdottoman virkistävää, suosittelen!



Varsinaista leipälajia eli neulomista on ollut työn alla, mutta koukuttumista myös selvästi havaittu.
Tässä Mokkasukasta koukulla 3,5mm virkattu pitkulainen huivi, melko tasan yksi vyyhti meni, mitoin 18x130cm. Malli japanilaisista virkkuukirjoista.



Uutena aluevaltauksena opettelin koukkuamista. Kokeilin erityyppisiä lankoja, silmukoita, koukkukokoja. Mielenkiintoinen havainto: koukun koko saisi olla 1,5-2mm suurempi kuin virkatessa, muuten syntyy aivan liian tiukkaa koppuraa. Lopputulema on silti tällaisilla peruslangoilla hyvinkin tiivistä ja joustamatonta. Mietin mihin sellainen napakkuus olisi omiaan - jakkuihin, kasseihin, sisustusjuttuihin...
Tuohon aikaan ulkona viima huiteli nurkkia ja ulkoilijan korvia, päätin kokeilla millaista päänsuojaa voisi koukkuamalla ajatella tehtäväksi.
Tässä tulos: Marks&Kattensin Naturasta koukulla #6, parilla perussilmukalla pystyraitaa väkästelty hiihtopipo.
Tästä ei tuule läpi. Jousto on sidoksessa vähäinen, eli pipon pitää olla aikalailla sopiva pään kokoon nähden.
Koukuttu tasona : aloitin alhaalta, kavensin silmukoita siinä matkan varrella. Sauman ompelun jälkeen virkkasin pari kerrosta kiinteitä koukulla #4,5 alareunaan, muuten kipertyy. Neulottu resori voisi toimia yhtä hyvin.
Olenko tyytyväinen? Juu, tein sitten toisenkin, hieman suuremman, Schöllerin Cornwall-langasta koukulla #6,5. Meni jo käyttöön.
Koukkuaminen on ihan mukavaa, tosin hidasta. Suosittelen kokeilemaan jollain pienellä projektilla ensialkuun, ettei väsy iske kesken työn. Mm. Youtubessa löytyy opetusvideoita, ja aina silloin tällöin tekniikkaa herätellään lehdissä ja kirjoissakin ihmisten mieliin.

17.3.10

Rakennustyömaalta, Päivää!



Parikymmentä uutta Mokkasukkaväriä odottaa malttamattomina hyllyssä pääsyä puikoille.
Hikoilen nettikauppasovelluksen kanssa - tämä onkin paljon hankalampaa kuin luulin.
Kivijalkakaupan kamat on ympäri huushollia sekaisina kasoina.
Karkaisinko Australiaan aupairiksi?
Saimi-assari on ainoita ilonlähteitä. Tuo vanhaa foliosuikalehuiskaa viereen ja taputtaa tassulla jalkaa: leiki mamma mun kaa. Ja sitten leikitään, mitäs muuta. Heitetään lelua ja kissa sitä hakee, väsymykseen asti juoksee pöhkönä melkein kaljun muovitikun perään. Tuo luokse ja taas tassulla pehmeästi huomauttaa: tässä olen, jatketaan...